Globaalia korruptiota tutkivan ja siitä raportoivan Transparency Internationalin mukaan EU ja muu läntinen Eurooppa on maailman vähiten korruptoitunut alue. Tämä on sinänsä luonnollista, sillä myös demokratia, oikeusvaltioperiaate ja perusoikeudet toteutuvat näillä alueilla parhaiten. Tästä suhteellisesta asemastaan huolimatta unioni ei ole vapaa korruptiosta, ja erityisesti jäsenvaltioiden välillä on suuria eroja. 

Transparency Internationalin mittauksessa Tanska ja Suomi todettiin maailman vähiten korruptoituneiksi maiksi. EU-maista heikoiten suoriutuivat Unkari, Romania, Bulgaria ja Kreikka, jotka ovat selvästi alle unionin keskiarvon. Nämä tulokset eivät yllätä, sillä siellä, missä demokratia, oikeusvaltioperiaate ja perusoikeudet ovat uhattuna, myös korruptio rehottaa. 

Korruptiota EU:ssa mittaavan eurobarometrin tulokset ovat samansuuntaisia Transparency Internationalin selvityksen kanssa. Vuonna 2023 suomalaisista 13% koki korruption yhteiskunnallisesti laajalle levinneeksi – luku on EU:n alhaisin. Toisessa ääripäässä on Kreikka, jossa peräti 98% kansalaisista vastaa korruption olevan laajalle levinnyttä. EU:n keskiarvo asettuu 68%:in. Korruption uskotaan siis unionin sisälläkin olevan laajalle levinnyttä. 

Korruption vastaiseen taisteluun on syytä unionissa panostaa, sillä se aiheuttaa monenlaista ja vakavaa haittaa. Ensinnäkin korruptio käy unionin talouden päälle. Varovaisenkin arvion mukaan EU menettää korruptiolle vuosittain 120 miljardia euroa, mutta todellisen vuotuisen kustannuksen arvioidaan olevan paljon suurempi, jopa 980 miljardia euroa. Korruptio luo lisäksi epävarmuutta yrityksille, hidastaa päätöksenteon prosesseja ja aiheuttaa lisäkustannuksia. Se alentaa investointitasoa ja vahingoittaa EU:n sisämarkkinoiden toimintaa. 

Toiseksi korruptio on vakava uhka oikeusvaltiolle, demokratialle ja perusoikeuksille. Korruptio ei vaikuta vain siten, että osa hyötyy ansiotta, epäoikeudenmukaisesti ja laittomin keinoin. Se syventää eriarvoisuutta, murentaa kansalaisten luottamusta julkisiin instituutioihin ja heikentää sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Korruption vallatessa oikeusjärjestelmän ovat kärsijän paikalla usein juuri heikoimmassa asemassa olevat. 

Kolmanneksi ja edeltäneistä seuraten korruptio uhkaa sekä EU:n uskottavuutta. EU:lla on selkeät arvot, periaatteet ja sopimukset, joiden kanssa korruptio ei sovi yhteen. Silti unionin sisälläkin on valtioita ja johtajia, jotka toimivat demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia uhaten. Tällaisesta toiminnasta on oltava seurauksia. Tahon, joka ei sitoudu yhdessä sovittuun, ei tule myöskään nauttia yhteisön eduista ja oikeuksista. Meidän on oltava sisäisesti yhtenäinen unioni, jotta voimme vaikuttaa yhteisenä rintamana kansainvälisesti. 

Korruption haasteet ja haitat on EU:ssa tiedostettu. Unionissa tehdään vuosittain Rule of Law -raportti, jossa käydään läpi sekä koko unionin että jäsenvaltiokohtaista oikeusvaltiotilannetta. Läpikäynnin lisäksi raportissa myös esitetään toimenpide-ehdotuksia ja seurataan aiheesta annettujen määräysten toteutumista. 

Lisäksi unionissa on toimeenpantu käytänteitä korruption kitkemiseksi. Viimeksi vuonna 2023 EU:ssa esiteltiin korruption vastaisia toimia yhtenäistävä ja lisätoimiin keskittyvä kokonaisuus. Tämä on askel oikeaan suuntaan, mutta kunnianhimoa ja tavoitteita tulee vielä nostaa. Tarvitsemme ​​EU:n korruptiontorjuntastrategian. 

Korruptio ei nimittäin ole “vain” epäoikeudenmukaista rahallista hyötyä jollekin pohatalle, vaan tauti, joka levitessään kaataa koko unionin. Unionin on suhtauduttava siihen tällä vakavuudella.