[Julkaistu Turun Sanomissa 19.10.2022]

Suomi – koulutuksen mallimaa. Tästä on saanut pitkään tuntea ylpeyttä. Tämä meillä osataan.

Menneitä ei kuitenkaan saa jäädä liikaa tuijottamaan. Vaikka koulutuksemme on edelleen maailman mittapuulla korkeatasoista, ovat Pisa-tuloksemme laskeneet vuodesta 2006 lähtien. Lisäksi Helsingin Sanomien taannoisen artikkelin (28.9.) mukaan Viro on itse asiassa napannut itselleen meille pitkään kuuluneen koulutuksen mallimaan tittelin.

Suomen koulutuspolitiikkaa on uudistettu viimeisen kymmenen vuoden aikana useaan otteeseen. Viimeisimpänä esitettiin vielä ehdotus ylioppilaskirjoitusten poistamisesta. Aikomus ja päämäärä ehdotuksen taustalla on varmasti hyvä. On selvää, että nuorten jaksamisen ja mielenterveyden haasteisiin on löydettävä vastauksia.

Ylioppilaskirjoitusten poistaminen ei kuitenkaan ole vastaus näihin haasteisiin. Jos jotain opiskelujen rakenteista halutaan muuttaa, on katseet suunnattava todistusvalintojen pisteytysten uudistamiseen.

Tärkeintä on kuitenkin nyt antaa opiskelijoille ja opetushenkilöstölle työrauha. Samalla on seurattava jo tehtyjen uudistusten vaikutuksia. Jos niillä ei saada aikaan toivottuja tuloksia, on niitä syytä muokata tai kumota kokonaan.

Suurten rakenteellisten uudistusten sijaan on lisäksi etsittävä keinoja vastata opiskelijoiden jaksamisen ja hyvinvoinnin haasteiden juurisyihin. Panostetaan esimerkiksi kattavampaan ja läpi koulutuspolun kestävään opinto-ohjaukseen. Turvataan opiskelijoiden henkinen ja fyysinen hyvinvointi matalan kynnyksen lähipalveluilla. Varmistetaan riittävä oppimisen tukeminen ja henkilökohtainen ohjaus sekä kouluhenkilökunnan jaksaminen riittävällä resursoinnilla. Ja huolehditaan siitä, että koulutuspolkumme tarjoaa käytännön taitojen ja yleissivistävyyden lisäksi tukea ja työkaluja myös suurten tulevaisuutta koskevien päätösten tekoon.

Voimme tehdä lukuisia uudistuksia koulutuksemme rakenteisiin, mutta jos emme kykene vastaamaan nuorten pahoinvoinnin juurisyihin, eivät rakenneuudistuksetkaan saa aikaan kestävää muutosta.

On muistettava, että se, mikä on joillekin poliittisen päätöksenteon alue, on opintopolkuaan suorittaville nuorille tulevaisuuden näkymiä vahvasti muovaavaa arkielämää. Hyvä koulutus on yksi eniten ihmisen tulevaisuuden näkymiin vaikuttava tekijä. Koulutuspolitiikan uudistuksissa on käytettävä harkintaa ja pohdittava hyvin tarkkaan, mitä todella tarvitsee muuttaa. Pysyvyys ja ennakoitavuus ovat koulutuksellekin elintärkeitä ominaisuuksia.

Koulutus on suomalaisen yhteiskunnan kivijalka. Sen onnistuminen määrittää suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuuden. Hyvinvoivaa valtiota ei kuitenkaan ylläpidetä ilman hyvinvoivia yksilöitä. Siksi nyt on rakenneuudistusten sijaan aika keskittyä tulevaisuuden rakentajien hyvinvointiin. Huolehditaan siis koulutuksesta huolehtimalla sen parissa olevista henkilöistä.