[Teksti julkaistu osin Kunnallislehdessä 17.1.2022]

Viime vuosina kriisit ovat seuranneet toisiaan. Jälkihoidamme samanaikaisesti yhtä, reagoimme toiseen ja valmistaudumme kolmanteen. Itse kullekin varmasti riittäisi jo. Valitettavasti meidän on ratkaistava vielä ainakin yksi kriisi.

THL:n (2022) mukaan joka neljäs nuori kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä. Lastensuojelun sijaishuollossa ja psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa olevien lasten ja nuorten määrät ovat kasvaneet. Nuorten yksinäisyys, syrjäytyminen ja uupumus ovat lisääntyneet. Sivista ry:n marraskuussa 2022 julkaistun selvityksen mukaan hyvinvointia tukevia palveluita tarvitsevien oppilaiden ja opiskelijoiden määrä on kasvanut kaikilla koulutusasteilla. Käsissämme on nuorten mielenterveyskriisi, jonka seuraukset ovat vakavat.

Nuorten mielenterveyskriisi on ennen kaikkea inhimillinen tragedia. Se vaikuttaa negatiivisesti monen nuoren elämään ja tulevaisuuteen. Yhdenkään nuoren ei pitäisi jäädä yksin. Jokaisen apua, hoitoa ja tukea tarvitsevan tulisi sitä myös saada. Valitettavasti näin ei tällä hetkellä ole.

Mielenterveyden häiriöiden vaikutukset ovat myös yhteiskunnallisesti merkittävät. Ne ovat nykyään esimerkiksi suurin työkyvyttömyyseläköitymisen syy Suomessa. Taloudellista merkitystä korostaa OECD:n (2018) arvio, jonka mukaan mielenterveyden häiriöistä koituu Suomelle vuosittain noin 11 miljardin euron kustannukset. 

Näin ei voi jatkua, vaan suunnan on muututtava. Mitä merkitystä kauniilla tulevaisuuden visioilla nimittäin on, jos menetämme tuon tulevaisuuden rakentajat ja vastuunkantajat? “Ilman nuoria meillä ei ole mitään”, toteaa Allianssi ry osuvasti tuoreessa kampanjassaan.

Tarvitsemme nykytilannetta helpottavia ratkaisuja. Maanlaajuinen ja kaikkiin ikäluokkiin ulotettu terapiatakuu on toteutettava, rakenteellisten uudistusten sijaan oppilaitoksissa on panostettava mm. opinto-ohjaukseen sekä koulukuraattoreihin ja -psykologeihin, ja lisäksi oppimisen tuen ja opiskeluhuollon lainsäädäntö on uudistettava. Yleisemmin mielenterveyspalveluiden painotusta on kyettävä siirtämään psykoterapiaa kevyempiin palveluihin. Psykoterapiaakin tarvitaan ja siksi psykoterapeuttikoulutus tulee muuttaa maksuttomaksi.

Akuuttiin kriisiin vastaavien ratkaisujen ohella tarvitsemme myös ennaltaehkäiseviä toimia, jotta nykyisen kaltainen tilanne ei toistu. Ennaltaehkäisyssä katseet kääntyvät etenkin lasten ja perheiden hyvinvointiin. Jari Ehrnroothin (YLE 21.11.2022) sanoin "yhteiskuntamme on juuri niin vahva kuin perheemme ja sukumme ovat."

Lasten ja perheiden hyvinvointia voidaan tukea monella saralla. Ensinnäkin varhaiskasvatuksen ja koulutuksen resursseja on lisättävä. Koulutuspoliittisia uudistuksia on lisäksi arvioitava kriittisesti, ja varhaiskasvatuksessa perheiden valinnanmahdollisuuksia ja -vapautta on tuettava. Toiseksi, laajemmassa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tulee ottaa käyttöön lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi. Tärkeää on myös jatkossa keskittyä yhä enemmän huolehtimaan nuorten mielenterveydestä jo silloin, kun mitään oireilua ei ole.

Lisäksi valmisteilla oleva sosiaaliturvan uudistus on avainasemassa haasteiden ennaltaehkäisyssä. Uudistuksen yhtenä päätavoitteena tulee olla ratkaisujen löytäminen lapsiperheköyhyyden ehkäisemiseen. Lapsiperheköyhyys koskee Suomessa nykyisin yli 100 000 lasta. Korotukset lapsilisään sekä opiskelijaperheiden opintotuen huoltajakorotuksen ja tulorajojen muutokset olisivat jo lyhyellä aikavälillä helpotusta tuovia toimia.

Tulevaisuuden Suomi voi juuri niin hyvin kuin nuoret, jotka sen muodostavat. Nuorten mielenterveyskriisin ratkaisu on elintärkeää niin nuorten kuin koko yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta. Näitä ratkaisuja ei saada aikaan kauniilla puheilla ja lupauksilla, vaan nyt tarvitaan tekoja ja vastuunkantoa.

Tommi Terä

Turun KD:n puheenjohtaja                      

eduskuntavaaliehdokas (kd)