Paljon on tapahtunut sitten kevään 2019. Paljon enemmän ja erikoisempaa kuin kukaan olisi varmasti osannut ennakoida. Korona ja Ukrainan sota ovat tehneet nykyhallituksen kaudesta hyvin poikkeuksellisen. 

Valtaosalla riittänee ymmärrystä hallituksen pandemian aikaisille toimille, vaikka epäjohdonmukaisuutta ja erheitä esiintyikin. Yhtä lailla Ukrainan sodan syttyminen ja sen vaikutukset ovat olleet hallintamme ulottumattomissa. Reagointi velkavipua heilauttamalla on ollut osin pakollista ja ymmärrettävää. 

Otsikolla ei viitata suoraan kumpaankaan edellä mainituista tapahtumista. Näytöt on sen sijaan annettu yleisen talouspolitiikan saralla. Valtiontalouden vastuullinen hoitaminen on hallituksen toimista kriittisin. Ihmisen hyvinvoinnista huolehtiminen on taloudellisesta voittoa tärkeämpi, mutta tuosta hyvinvoinnista on mahdotonta huolehtia ilman kestävää ja viisasta taloudenpitoa. 

Nyt julkaistun 8,1 miljardia euroa alijäämäisen budjetin myötä hallitus on velkaantunut…

• 40 miljardia euroa neljässä vuodessa,

• 10 miljardia euroa per vuosi,

• 833 miljoonaa euroa per kuukausi, ja

• 27 miljoonaa euroa per päivä.

Pelkkä koronaan ja sotaan otettu velka ei kokonaan kata tätä velkasummaa. Nykyhallitus on ottanut 10 miljardia euroa velkaa muuhun kuin koronaan ja puolustukseen. 

Lisäksi useat uudistukset on toteutettu alirahoitettuina ja ilman selkeitä vastauksia haasteisiin, joita varten uudistuksia tarvittiin. Oppivelvollisuusiän noston rahoitusvajeen ratkaisuja ei ole kyselyistä huolimatta kuulunut. Sote-uudistus, jonka yhtenä päätavoitteena on alusta alkaen ollut kunta- ja valtiontaloudelle kestävämmän kokonaisuuden rakentaminen, vietiin maaliin ilman taloudellista perälautaa. Hoitajamitoituksen suhteen tavoitteet paperilla ovat hienot; ‘vain’ käytännön toimet niiden aikaansaamiseksi uupuvat.

Vaikeiden mutta realiteetit tunnustavien ratkaisujen sijaan hallitus on kerta toisensa jälkeen päätynyt samaan ratkaisuun: otetaan lisää velkaa. Valtion veloista kun ei tarvitse välittää, sillä ”eihän yksikään valtio niitä koskaan maksa”. Velkanappi voidaan siis pitää tukevasti pohjassa, sillä tarjoaahan se oikotien onneen. Tässä kuitenkin mennään pahasti metsään. Tämän logiikan mukaan haasteet ja ongelmat ratkeavat, kun niiden päälle vain liimataan miljardin-kahden edestä euroja.

Eihän todellisuus toimi näin. Raha on työkalu, josta on todellista hyötyä vain, jos sitä osaa kestävästi ja viisaasti käyttää. Uudistusten sekä yleisemmin mm. talouden ja työmarkkinoiden rakenteellisia haasteita ja ongelmia ei ratkaista pelkillä päälleliimatuilla seteleillä. Ensin tarvitaan selkeä ja realistinen nykytilan arvio, sitten suunnitelma ja toimenpiteet tilanteen muuttamiselle, ja vasta sen jälkeen päätös mahdollisista taloudellisista panostuksista. Panostuksista, joiden on oltava riittävän tarkasti kohdennettuja, jotta täsmäiskut osuvat kohteisiinsa ja saavuttavat toivotun tuloksen. 

Nykyhallituksen idealismin kauniit ajatukset ovat juuri niitä – kauniita ajatuksia. Kauniit sommitelmat, suunnitelmat ja visiot eivät kuitenkaan päädy teoriasta käytäntöön, jos ne sotivat niin taloudellista kuin yleistä todellisuutta vastaan. Valitettavasti uusin budjetti jatkaa edellisen kolmen linjalla. Kuten Hufvudstadsbladetin vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi toteaa, budjetista paistaa ”haluttomuus säästää yhtään mistään”.

Vaalien läheisyyskään ei saanut hallituspuolueita muuttamaan linjaansa. Sen sijaan lisävelalla toteutettavat ’joulumantelit’ (mm. ylimääräinen lapsilisä) lähinnä muistuttavat lähestyvistä vaaleista. On kuitenkin vastuutonta tarjota pieniä lisähiluja kuluttajan käteen, kun samalla tehdään keskimäärin 10 miljardin vuotuista alijäämää. Hymyt ja hilut eivät lämmitä, jos ei samalla tarjota myös pidemmän aikavälin tilannetta parantavia ratkaisuja.

Suomi tarvitsee hallituksen, joka ideologisten päätösten ja velkaantumisen sijaan tekee kestävämpää ja vastuullisempaa talouspolitiikkaa, Hallituksen, joka käärii hihat, ryhtyy hommiin ja tekee vaikeitakin päätöksiä realiteettien pohjalta. Hallituksen, joka huomioi koko maan ja kaikkien kansalaisten hyvinvoinnin. Siis hallituksen, johon KD kuuluu.