[Kirjoitus on julkaistu TS 2.9.2023]

Alice Girsin (ps), Sami Kesäläisen (ps) ja Sari Anttilan (ps) (TS 27.8.2023) väitteestä huolimatta raitiotietä ei “leivota sisään” tai “vaivihkaa ujuteta” kaupungin muihin hankkeisiin.

Raitiotietä ei mainita kaupungin kaikissa rakennushankkeissa. Hyvin suunnitellun Varissuo-Satama-linjan vaikutusalue kuitenkin kattaa laajan alueen sulkien sisäänsä useita Turun muista tulevista rakennushankkeista. Linjan varrella sijaitsevat muun muassa Turun merkittävimmät kaupunkikehityskohteet.

Raitiotiehanke onkin sekä kustannuksiltaan että vaikutuksiltaan lähitulevaisuuden suurin yksittäinen päätös Turussa. Tämän kokoluokan kaupunkikehityshankkeen huomioiminen muiden hankkeiden suunnitelmissa osoittaakin “ujuttamisen” sijaan vain vastuullista ja viisasta varautumista mahdolliseen rakentamispäätökseen.

Kirjoittajien vastustus ei kuitenkaan koske vain varautumista, vaan myös sitä, mihin varaudutaan. Raitiotietä vastaan käytetyt argumentit eivät kuitenkaan vakuuta.

Ensinnäkin raitiotie ei kirjoittajien väitteestä huolimatta ole eilisen uutinen. Uusia linjoja rakennetaan ympäri Eurooppaa ja moni Turun tapaan raitiotiensä 1960–70-luvulla lakkauttanut kaupunki on päätynyt palauttamaan sen joukkoliikenteen portfolioonsa. Toiseksi raitiotien positiivisten vaikutusten perustelematon kyseenalaistaminen osoittaa perehtymättömyyttä aiheeseen. Yksin Tampereen tulokset osoittavat raitiotien positiiviset vaikutukset, mutta vastaavia löytää myös muualta Euroopasta, jos vain viitsii hieman etsiä.

Kolmanneksi kaksikerrosbusseja on jo kokeiltu Turussa vuonna 2019, jolloin ne operoivat kolmen viikon ajan seutulinjoilla 6 ja 7. Kokeilun päätyttyä Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirjassa (20.11.2019, §145) todetaan, että “…kokeilussa käytetty bussimalli ei sellaisenaan sovi sisäiseen kaupunkiliikenteeseen.”  Vaikka busseja siis voitaisiinkin kenties harkita seudulliseen joukkoliikenteeseen, on raitiotiessä kyse nimenomaan Turun sisäisestä julkisen liikenteen ratkaisusta. Siihen kaksikerrosbussit eivät ole vaihtoehto.

Neljänneksi keskustelu Ratapihan areenan heikosta saavutettavuudesta ei liity raitiotiehen eikä edes pidä paikkaansa. Areenan alueella sijaitsisi sekä kaupungin päärautatieasema että alueelle rakennettava Matkakeskus, joka tulee toimimaan niin kauko-, seutu- kuin kaupungin sisäisen liikenteen keskuksena. LogoHub -parkkitalo taas tuo alueelle 400 parkkipaikkaa, jonka lisäksi Ratapihahankkeen yhteyteen on kaavailtu parkkitiloja 600 autolle. Kilometrin säteellä alueesta sijaitsevat myös Louhen, Puutorin ja Toriparkin parkkilaitokset. Areena olisi siis hyvin saavutettavissa niin julkisen liikenteen kuin yksityisautoilunkin näkökulmasta.

Raitiotiestä on käyty ja käydään varmasti jatkossakin runsasta ajatusten vaihtoa. Tämän keskustelun tueksi on saatavilla niin Turun, Tampereen kuin kansainvälisiäkin raitiotiehankkeita koskevia selvityksiä ja tuloksia. Päättävässä asemassa olevien soisikin Turun suurimmasta kaupunkikehityshankkeesta päätöstä tehdessään perehtyvän näihin dokumentteihin asian vakavuuteen kuuluvalla pieteetillä. Vain siten on mahdollista tehdä kaupunkiamme koskevat päätökset parhaalla mahdollisella asiantuntemuksella ja tiedolla. Siihen työhön uurnilla annetut äänet velvoittavat ja sen lähes 800-vuotias Turku asukkaineen ansaitsee.

Tommi Terä
Varavaltuutettu (kd)
Turun kristillisdemokraattien puheenjohtaja