[Kirjoitus julkaistu Turun Sanomissa 12.5.2022]
Kaikkien oppijoiden tasa-arvoinen kohtelu, osallisuus ja oikeus osallistua opetukseen ominaisuuksistaan riippumatta on viime aikoina paljon keskustelua herättäneen inklusiivisen opetuksen keskeinen tavoite. Ketään ei lähtökohtaisesti tule sulkea muun yhteiskunnan ulkopuolelle ja kohdella ikään kuin ongelmatapauksena. Tämä on erityisen kriittistä kehityksessään haavoittuvassa vaiheessa olevien lasten ja nuorten kohdalla.
Inklusiivisen koulutuksen järjestämisen lähtökohtana tulee olla tarvittavien tukitoimien tuominen oppilaan mukana yleisopetuksen ryhmään. Tämä edellyttää nykyistä pienempiä opetusryhmiä, luokan- tai aineenopettajan ja erityisopettajan samanaikaisopettajuutta, riittävää avustajaresurssia ja muita tarvittavia tukitoimia.
Oikein toteutettua inkluusiota ei ole erityistä tukea tarvitsevan oppilaan sijoittaminen yleisopetuksen luokkaan ilman hänelle kuuluvaa tukea. Ryhmäkoon määrittelyssä tulee myös laskea tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevat oppilaat suuremmalla kertoimella kuin yleisen tuen piirissä olevat.
Myös oppilaitosten tilaratkaisuja on pohdittava tarkkaan. Nykyisin hyvin suositut avoimet tai värikkäät oppimisympäristöt eivät välttämättä ole esimerkiksi autismikirjon oppilaalle lainkaan ideaaleja.
Turussa laadittavan erityisopetusstrategian ja toimeenpanosuunnitelman tavoitteena tulee olla jokaisen oppijan koulupolun mahdollisimman tarkoituksenmukainen järjestäminen, ei taloudellisten säästöjen tavoittelu.
Opettajien täydennyskoulutuksesta on myös huolehdittava siten, että he saavat tarvitsemansa valmiudet erityisoppilaiden kohtaamiseen. Erityistä tukea tarvitsevien oppijoiden lisäksi on myös kyettävä turvaamaan muiden oppilaiden opetuksen taso ja riittävä yksilöllinen ohjaus. Riittävällä resursoinnilla pidetään huolta myös opettajien työssä jaksamisesta.
Inkluusio ei saa olla säästötoimenpide. Todellisuudessa inkluusiota on kuitenkin käytetty monella paikkakunnalla juuri sellaisena lakkauttamalla kuntataloutta kuormittavia erityisluokkia ja -kouluja ilman riittävää harkintaa tai edellä mainittujen resurssien varausta, kuten TS:ssä 29.4. julkaistu erityislapsen isän ja opettajan kirjoitus osoitti. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat on siirretty normaaliopetuksen pariin ilman riittävää harkintaa tai edellä mainittujen resurssien varausta. Erityisopettajan, kahden avustajan ja alle kymmenen oppilaan erityisluokat ovat vaihtuneet kahden opettajan ja yli 30 oppilaan luokiksi.
Turussa laadittavan erityisopetusstrategian ja toimeenpanosuunnitelman tavoitteena tulee olla jokaisen oppijan koulupolun mahdollisimman tarkoituksenmukainen järjestäminen, ei taloudellisten säästöjen tavoittelu.
Suunnitelman laatimisen tavoitteena ei saa olla systemaattinen erityisryhmien tai -koulujen lakkauttaminen. Oleellista on koulujärjestelmä, jossa jokaisella on yhtäläinen mahdollisuus osallistua, oppia ja tulla kohdatuksi.
Erityisopetuksen kokonaisuuden tarkastelussa on kuultava kaikkia asianosaisia. Jokaisella on oltava mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkälaiseksi erityisopetuksen kokonaisuus Turussa tulevaisuudessa muodostuu.
Näin myös vakuutetaan kasvatus- ja opetuslautakunnan pöytäkirjassa (25.4.2022). Nyt Turun kaupungin ja päättäjien on osaltaan huolehdittava siitä, että teot tukevat näitä sanoja.
TOMMI TERÄ
varavaltuutettu (kd)
SOILI NORRO
varavaltuutettu (kd), kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen