[Teksti julkaistu Turun Sanomissa 24.10.2021]

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus ja sen myötä pidettävät aluevaalit lähestyvät. Vuodesta 2005 lähtien työstettyä uudistusta on alusta alkaen perusteltu väestörakenteen vääjäämättömällä muutoksella, valtion ja kuntatalouden haasteiden tunnustamisella sekä alueellisen tasa-arvon jalolla ajatuksella.

Näihin haasteisiin todellakin tarvitaan ratkaisuja. Valitettavasti nykyisen sote-uudistuksen vaikutukset talouteen ovat kuitenkin kaikkea muuta kuin toivottavat.

Soten lisärahantarve ensimmäisen kahdeksan vuoden ajalta vuodesta 2023 alkaen on laskelmien mukaan 6,4 miljardia euroa. Tämä tarkoittaisi Ylen 24.9. haastatteleman Finnish Consulting Groupin Eero Laesterän mukaan viiden prosentin korotusta kuntaveroon. Eikä reilun 6 miljardin lisätarpeen uskota lopulta edes riittävän.

"Nykyisen hallituksen ajatuksissa tuntuu olevan, että palvelut on turvattava eikä kustannuksilla ole perälautaa", toteaa samassa Ylen artikkelissa haastateltu muutosjohtaja Jukka Lindberg. Tällaisen taloudellisen vastuuttomuuden seuraukset jäävätkin nähtävästi myöhempien vastuunkantajien murheeksi. Hallituksen kaavailema hyvinvointialueiden verotusoikeuskaan ei nimittäin ole ratkaisu. Parlamentaarisen maakuntaverokomitean selvityksen mukaan uusi vero lisäisi kokonaisveroastetta, byrokratiaa ja eriyttäisi alueita.

Talouden pettäessä kaatuvat sote-uudistuksen muutkin tavoitteet. Kukaan tuskin virittelee riitasointuja siitä, että sote- ja pelastustoimen palveluiden riittävä määrä ja laatu on turvattava sekä alueellinen tasa-arvo varmistettava. Tosiasia kuitenkin on, että paperilla hienot ja kauniit ajatukset, suunnitelmat ja visiot eivät milloinkaan päädy teoriasta todellisuuteen, jos talous ei sitä mahdollista.

Vanhan ala-asteen opettajani sanojen mukaisesti: "Tyhjästä on paha nyhjästä."

Tommi Terä
Turun kristillisdemokraattien puheenjohtaja (kd)