Osallistuin eilen (19.3.2025) Kulttuurikentän pormestaripaneeliin (kts. tallenne alla) Turun kaupunginteatterin lämpiössä, jonne oli kerääntynyt paikan täydeltä väkeä. Eikä ihme, sillä kulttuurin ja taiteen merkitys ja tärkeys niin yleisesti kuin erityisesti Turulle on valtava.
Turku on Suomen vanhin kaupunki ja maamme kulttuurin ja sivistyksen kehto. Tämä on turkulaisuuden ydintä, josta koemme syystäkin ylpeyttä.
Luonnollisesti keskustelussa käsiteltiin kulttuurin ja taiteen rahoitusta. Talouden yleinen tilanne sekä väestörakenteen haasteet eivät tee tulevistakaan vuosista helppoja, mutta näen tärkeäksi turvata Turun rahoituksen kulttuurille ja taiteelle. Lisäeuroja olisi nykytilanteessa vastuutonta luvata, mutta yhtä lailla vastuutonta ja lyhytnäköistä olisi myös heikentää kentän tilannetta.
Kulttuurin ja taiteen vaikutukset läpileikkaavat niin yksilön elämän kuin yhteiskunnan. Näistä aiheista keskustelimme myös paneelissa. Nostan kolme kokonaisuutta esille.
Toimitilat
Arvokasta historiaamme on suojeltava ja säilytettävä, mutta samalla eläväisen kaupunkimme kulttuurielämä jatkuu tänäkin päivänä. Meidän on huolehdittava kulttuurialan, kulttuurin tekijöiden ja taiteilijoiden asemasta, jotta voimme jatkossakin nauttia kulttuurista kotikaupungissamme.
Yksi konkreettinen tapa huolehtia tästä on tarjota tiloja kulttuurintekijöille ja taiteilijoille. Nostin tässä erityisesti harrastustilojen tärkeyden esille. Näitä tiloja tulisi aktiivisesti kartoittaa yhdessä harrastajien kanssa, jotta löydämme parhaat ratkaisut kaikille osapuolille. Sekä Taiteen talo että Kulttuurin välitila-malli, jossa kaupunki tarjoaa tilapäisesti tyhjillään olevia tiloja maksutta taiteilijoiden käyttöön, ovat hyviä alkuja, mutta tiloja tarvitaan enemmän ja pysyvämmin myös keskustan ulkopuolelle.
Huomautin myös, että kaupunki voisi kaavoituksessaan ottaa huomioon kohtuuhintaisen asumisen kulttuurin ja taiteen ammattilaisille. Helsingissä ja Tampereella rakennetut Jallukka-talot tarjoavat musiikkialan ammattilaisille markkinavuokria edullisempaa yhteisöllistä vuokra-asumista. Tämänkaltaisen asumisen kaavoittamista pitäisi harkita myös Turussa. Esimerkiksi Linnanniemen tuleva alue voisi olla sopiva kohde tällaiseen.
Hyvinvointi
Kulttuurin vaikutuksista ihmisen hyvinvoinnille on paljon tutkimustietoa. Taiteella on positiivista merkitystä monien sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa sekä psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämisessä. Kulttuurielämykset lisäävät kokemusta elämän merkityksellisyydestä ja vahvistavat elämänhalua.
Turku on ottanut yhdessä Varhan kanssa käyttöön Kulttuurin kutsuvieras -mallin, jossa neuvolan perheohjauksen asiakasperheelle voidaan tarjota kulttuurisisältöihin oikeuttava ilmainen kutsulippu. Kannatamme Turun KD:ssa tätä mallia ja esitinkin sen laajentamista kaikkia kaupunkilaisia koskevaksi. Tämä kuuluu osaltaan Varhan alueelle, joten asiaa pitää Turun lisäksi edistää myös hyvinvointialueen päätöksenteon pöydissä.
Puhuimme myös siitä, miten kulttuuria kyettäisiin tarjoamaan heille, joilla ei enää esim. kuntonsa vuoksi ole mahdollisuuksia osallistua paikan päällä tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Kulttuurin ja taiteen saavutettavuus on luonnollisesti tärkeä, mutta myös haasteellinen kokonaisuus. Esitin tähän kaksi esimerkkiä maailmalta, joista voisimme Turussa ammentaa:
Färsaarilla järjestetään olohuonekonsertteja (esim. Hoyma, F'LJÓÐ), joissa artistit esiintyvät ihmisten kodeissa. Ilokseni kuulin, että Turussa on tällaista toimintaa myös yksittäisellä järjestötasolla kokeiltu. Tällaisen festivaalin luominen olisi mielenkiintoinen mahdollisuus, jossa voisi kotien lisäksi/sijaan hyödyntää esim. aluetaloja lähiöissä.
Belgiassa taas paikallisen KD-puolueen edistämässä Art.is.t.care-hankkeessa aloittelevat taiteilijat saivat toimitiloiksi hoivakodin tyhjiä tiloja. Hankkeen avulla hoivakodista muodostui taiteilijoiden, asukkaiden ja kaikkien asianosaisten välinen vuorovaikutuspaikka. Meillä ei välttämättä ole tyhjiä tiloja hoivakodeissa, mutta tästä voisi joka tapauksessa jalostaa toimintaa niin Turkuun kuin koko maakuntaan yhteistyössä Varhan kanssa.
Monikulttuurisuus
Suomalaisen yhteiskunnan toimintatapojen, kulttuurin, historian ja arvojen tunteminen edistää myös maahanmuuttajien sopeutumista Turkuun ja ehkäisee omalta osaltaan haitallista segregaatiota. Toisen kulttuurin arvostaminen alkaa oman kulttuurin arvostamisesta.
Yleisestä kotoutumisesta keskusteltaessa nostin esille lasten ja perheiden tukemisen. Puolet työperäisistä maahanmuuttajista muuttaa pois Suomesta ensimmäisen viiden vuoden sisällä perhesyiden ollessa suurin tekijä sen takana. Turun KD haluaa tukea perheitä mm. kotihoidontuen kuntalisän avulla. Tämän lisäksi varhaiskasvatuksen ja koulun merkitys on tärkeää kielen oppimisessa ja kotoutumisessa. Suomen ja ruotsin ohella on tärkeää tukeaa maahanmuuttajan oman äidinkielen oppimista, sillä se edesauttaa myös muiden kielten oppimista.
Maahanmuuttajien mukaan ottaminen ja saaminen kaupungin päätöksentekoon nousi esille yleisökysymyksen muodossa. Tämä on hyvin tärkeä aihe. Esitin tähän ohjelmassamme olevan idean kaupunginosien kummivaltuutetuista. Kummivaltuutettujen vastuulla olisi järjestää tilaisuuksia vastuualueillaan, kertoa asukkaille kaupungin päätöksenteosta ja ennen kaikkea kuulla asukkaiden ajatuksia.
Kiitos Turun kaupungin kulttuuriorganisaatioille ja sitä juontaneille Valokuvakeskus Perin toiminnanjohtaja Anna Vuorialle sekä Läntisen tanssin aluekeskuksen toiminnanjohtaja Sanna Meskalle paneelista!